Naiskuoro IloVeelan konsertti lumosi katsojat

Naiskuoro seisoo lavalla puoliympyrässä kukkien kädessään. Heillä on yllään yhteensopivat valkoiset topit ja mustat housut, taustalla sininen verho ja sininen lavavalaistus.

Naiskuro IloVeela esitti 35- vuotiajuhlakonsertin Niiniveden nuorisoseuran talolla 12.10. Tapahtuma oli valtavan kaunis päätös vanhusten viikolle ja alku syyslomalle.

Niiniveden nuorisoseuran talo oli täynnä musiikin ystäviä läheltä ja kaukaa ja jokainen yleisöstä sai sen, mitä tuli hakemaankin: musiikin ilon. Naiskuoro IloVeela oli koonnut 17 kappaleen kauniin ja koskettavan kokonaisuuden, joka herkisti varmasti katsojan. Kuoroa johti Pia Pakarinen, pianossa kuultiin Anneli Hytönen, sellossa Juha Nuoranne ja äänentoistossa ja valoissa Erkka Närhi. Seija Hämäläinen lausui kappaleiden lomassa runoja, jotka kuljettivat iltaa eteeenpäin nivoen kokonaisuuden yhteen.

Vesannon naiskuoro on perustettu 1989 Tuula Variksen toimesta, joka silloin laittoi lehteen ilmoituksen, jossa etsittiin laulajia. Vesannon naiskuoro on nähnyt monenlaisia vaiheita ja esiintynyt eri nimillä Punahilkasta IloVeelaan. Kuorosta huokuu lämmin energia ja yhteisöllisyys, jota musiikki ja laulut nivovat yhteen. Yksi naiskuoron perustajajäsenistä Maija-Liisa Röntynen-Huttunen oli yleisössä katsomassa esitystä ja totesi lopussa esityksen olleen valtavan hyvä ja että sen eteen on täytynyt tehdä paljon työtä.

Musiikki yhdistää ihmisiä. Tänään se yhdisti yli 100 ihmistä esityksen äärelle, jota kukaan ei varmasti unohda. Jokainen paikalla ollut sai sydämeensä lämpöä jota saa kantaa mukanaan vielä pitkään.

Jokainen esityksessä kuultu kappale ansaitsisi oman mainintansa, mutta siteeraan loppuun Pia Pakarisen sovittamaa Potpuria, jonka aloitti Suvi Teräsniskan täydellinen elämä

Mul on tapana ylös pistää kokemukset vaikeat, Pettymykset ja eron hetket haikeat, Mul on tapana lauluun laittaa myös ne hyvän muruset, Joiden ohitse huomaamatta kävelet, Mul on tapana mieltä purkaa, kertoo tosijuttuja, Ja ne aiheet ovat kaikille tuttuja, Mul on tapana lauluun laittaa mitä kuulin, mitä näin, Silloin kaikkea en kanna sisälläin

Elämä on varjoa ja valoa, Joskus se kyyneliin tiristää, Silloin kun itkun kaulukset kurkkua kiristää, Elämä on sekoitus onnea, Ja surullisia vaiheita, Meil on täydellinen elämä täynnä laulun aiheita, Meil on täydellinen elämä

Naiskuoro, joka pukeutuu valkoisiin puseroihin punaisilla aksentteilla, esiintyy lavalla mikrofonien kanssa. Ne on järjestetty riveihin ja valaistu vihreällä ja valkoisella valaistuksella. Kapellimestari on etualalla. Musiikkitelineet ja piano ovat näkyvissä.

kirj. hyvinvointi- ja viestintäjohtaja Anne Jäntti

Jaa sivu