Kehitysyhtiö SavoGrown koordinoimassa Itä-Suomen muikku & kuore – kalasta huoltovarmuutta ja vientiä -hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan mallia, jossa kalastajien saaliit kerätään yhteen pisteeseen Vesannolle. Kala irtopakastetaan, varastoidaan huoltovarmuusvarastoksi ja kierrätetään varastoa kokoamalla vientiä harjoittavien ja kalaa jalostavien yritysten verkosto, joka hyödyntää kalaa omassa tuotannossaan.
-Vesannon etuna on valmis tuotantolaitos, jossa kalan irtopakastus onnistuu ilman suuria investointeja. Lisäksi aivan vierestä löytyvät Toripiha Oy:n suuret pakkasvarastot. Toimivaa pakastuskapasiteettiä löytyy myös muualta Itä-Suomesta, kertoo hanketta koordinoiva Pekka Sahama SavoGrowlta.
Uusi huoltovarmuus- ja vientipuskurivarasto vastaa kotimaisen kalan teollista hyödyntämistä hidastavaan keskeiseen haasteeseen: toimituserät ovat tällä hetkellä liian pieniä ja epävarmoja suurten jalostajien ja vientiyritysten tarpeisiin.
Hankkeessa edistetään sisävesikalastuksen tuottajaorganisaation syntyä, parannetaan toimitusvarmuutta sekä pilotoidaan muikun ja kuoreen varastointia. Samalla luodaan edellytyksiä kotimaisen kalan viennin kasvulle.
-Vesannon etuna on valmis tuotantolaitos, jossa kalan irtopakastus onnistuu ilman suuria investointeja. Lisäksi aivan vierestä löytyvät Toripiha Oy:n suuret pakkasvarastot. Toimivaa pakastuskapasiteettiä löytyy myös muualta Itä-Suomesta, kertoo hanketta koordinoiva Pekka Sahama SavoGrowlta.
Uusi huoltovarmuus- ja vientipuskurivarasto vastaa kotimaisen kalan teollista hyödyntämistä hidastavaan keskeiseen haasteeseen: toimituserät ovat tällä hetkellä liian pieniä ja epävarmoja suurten jalostajien ja vientiyritysten tarpeisiin.
Hankkeessa edistetään sisävesikalastuksen tuottajaorganisaation syntyä, parannetaan toimitusvarmuutta sekä pilotoidaan muikun ja kuoreen varastointia. Samalla luodaan edellytyksiä kotimaisen kalan viennin kasvulle.
Kala osaksi huoltovarmuutta
Huoltovarmuuden vahvistaminen on kansallinen prioriteetti, mutta kala ei toistaiseksi ole osa virallisia huoltovarmuuseriä.
-Kriisitilanteessa järvikalastus korostuu, koska merialueilla tilanne saattaa olla kalastukseen liian epävakaa. Kala on kotimainen proteiininlähde, joka on tällä hetkellä alihyödynnetty, kertoo Sahama.
Suomen järvet tuottavat 8-13 milj. kiloa muikkua vuodessa, josta hyödynnetään vuosittain vain 3–5 miljoonaa kiloa. Sen lisäksi järvistä saadaan kuoretta, joka on tällä hetkellä täysin hyödyntämätön kalaresurssi.
Itä-Suomi tarjoaa pilotille erinomaiset lähtökohdat: alue tuottaa yli 70 % Suomen muikusta, kalakannat ovat vahvat ja kestävästi hyödynnettävissä, ja alueella toimii ammattitaitoinen kalastajakunta sekä toimiva kalastuslaivasto. Myös pakastus- ja jalostuskapasiteettia on saatavilla osin vajaakäytössä.
-Kotimaisen kalan käytön lisäämisellä on monia positiivisia puolia. Se vahvistaa alueellista yritystoimintaa ja elinvoimaa, mutta kalastuksella on myös myönteisiä ympäristövaikutuksia: se on tehokkain keino poistaa ravinteita vesistöistä, toteaa Sahama.
Hanke reippaasti käyntiin
Huoltovarmuusvaraston ylläpito edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta, ja toiminnan vakiinnuttamiseksi tarvitaan valtion tukea. Ministeriö on tietoinen pilotista, ja hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös Huoltovarmuuskeskuksen kanssa niin valtakunnan kuin aluetasollakin.
Pekka Sahamalla on vahva tausta kala-alan verkostojen rakentamisesta: hän on vetänyt Itä-Suomen Kalaleader -toimintaryhmää yli kymmenen vuoden ajan.
-Hanke on lähtenyt hyvin liikkeelle, kun sekä kalastajat että muut alan toimijat ovat entuudestaan tuttuja, toteaa Pekka.
-Mielellään kuitenkin kuulen ajatuksia myös uusilta asiasta kiinnostuneilta, sanoo Sahama.