LASTENSUOJELU
Lapsella on lastensuojelulain mukaan oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja etusija erityiseen suojeluun. Lapsen arjessa ensisijainen vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta on hänen vanhemmillaan. Kunta on saman lain mukaisesti tarvittaessa velvollinen järjestämään yksilö- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lastensuojelutyöstä vastaa kunnan sosiaalityöntekijä.
Lastensuojelun keskeinen periaate on lapsen vanhempien ja huoltajien tukeminen lapsen kasvatuksessa. Avohuollon tukitoimet neuvonta ja ohjaus, tukihenkilö tai -perhe, harrastuksissa tukeminen ja taloudellinen apu perheelle ovat aina ensisijaisia. Sijaishuoltoa tarvitaan tilanteissa, joissa vanhempien omat voimavarat eivät jostakin syystä riitä lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen turvaamiseen sekä tilanteissa, joissa lapsi tai nuori on vaaraksi itselleen tai ympäristölleen. Sijoitus kodin ulkopuolelle on kuitenkin viimesijainen ratkaisu, pääsääntöisesti lasta pyritään auttamaan omassa perheessään.
Milloin on tehtävä lastensuojeluilmoitus?
Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Lastensuojelulain 25 §:ssä säädetään, kenellä on ilmoitusvelvollisuus. Tällaisia tahoja ovat mm. lasten ja perheiden kanssa työskentelevillä sosiaali- ja terveydenhuollon, päivähoidon, koulun, nuorisopalvelujen, seurakunnan, poliisin, pelastuslaitoksen, hätäkeskuksen ja rikosseuraamuslaitoksen työntekijöillä. Yksityinen henkilö voi tehdä ilmoituksen halutessaan nimettömänä.
LINKKEJÄ (aukeavat uuteen välilehteen klikkaamalla):
PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT
Lapsen vanhemmuuden vahvistaminen
Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on aviomiehen kuoleman vuoksi purkautunut ennen lapsen syntymää, aviomies on lapsen isä, jos lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan, että lapsi on voinut tulla siitetyksi ennen aviomiehen kuolemaa. Jos äiti on ennen lapsen syntymää solminut uuden avioliiton, uusi aviomies on lapsen isä.
Jos lapsen isyys ei vahvistu avioliiton kautta, isyyden tunnustamisen voi tehdä ennen lapsen syntymää tai lapsen syntymän jälkeen. Jos lapsen isyys on selvä ja kiistaton, ennakollisen isyystunnustuksen voi tehdä raskausaikana neuvolassa yhteisellä vastaanottokäynnillä lapsen synnyttävän äidin kanssa. Neuvolasta isyyden tunnustamista koskevat asiapaperit toimitetaan kunnan lastenvalvojalle, joka lähettää asiapaperit digi- ja väestötietovirastoon vahvistettavaksi 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä, jos ennakollista isyystunnustusta ei ole peruutettu. Ennakollisen isyystunnustuksen mahdollinen peruutus tulee tehdä kirjallisesti lastenvalvojalle 30 päivän sisällä lapsen syntymästä.
Jos vanhemmat eivät ole tehneet ennakollista isyystunnustusta neuvolassa, lapsen syntymän jälkeen tapahtuva isyyden selvittäminen ja tunnustaminen tehdään lastenvalvojan vastaanotolla. Jos on tarpeen tehdä oikeusgeneettinen isyystutkimus ennen isyyden tunnustamista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pyydettävää lausuntoa varten tarvittavat näytteet otetaan suun limakalvolta lastenvalvojan vastaanotolla.
Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen. Lapsen synnyttäneen ohella äidiksi voidaan vahvistaa nainen, joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen kanssa antoi suostumuksensa hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 1 §:ssä tarkoitettuun hedelmöityshoitoon äitiyslain voimaantulon 1.4.2019 jälkeen ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena. Lapsen äitiyden tunnustaminen voidaan tehdä ennen lapsen syntymää neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan vastaanotolla. Isyyttä ei selvitetä, jos lapsen äitiys on tunnustettu äitiyslain (253/2018) 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun hedelmöityshoitosuostumuksen perusteella eikä lastenvalvojan tiedossa ole seikkoja, joiden nojalla olisi aihetta epäillä, että joku muu kuin tunnustaja olisi lapsen toinen vanhempi.
Jos isyys/äitiys on tunnustettu ennen lapsen syntymää, myös tunnustajasta tulee lapsen huoltaja vanhemmuuden vahvistamisen myötä. Jos isyys/äitiys tunnustetaan lapsen syntymän jälkeen, huoltajuudesta on tarvittaessa sovittava tai päätettävä erikseen. Vanhemmat voivat tehdä erillisen huoltosopimuksen lastenvalvojan vastaanotolla.
LINKKEJÄ (aukeavat uuteen välilehteen klikkaamalla):
Laki hedelmöityshoidoista 1237/2006
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta 190/2019
Lapsen elatusturva
Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vanhemmat vastaavat yhdessä kykynsä mukaan. Vanhempi voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, jos hän ei muulla tavalla huolehdi lapsen elatuksesta, lapsi ei asu pysyvästi hänen luonaan tai lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen vanhempansa tai muun huoltajansa luona. Elatusapu voidaan vahvistaa sopimuksella tai oikeuden päätöksellä.
Vanhemmilla on oikeus sopia elatussopimuksen sisällöstä. Sovittavan elatusavun tulee kuitenkin olla riittävä lapsen elatukseen ja sen tulee vastata vanhempien maksukykyä. Elatusavun määrittelyssä on mahdollista käyttää apuna oikeusministeriön ohjetta lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Ohjeistuksen mukaan tehtävässä elatusapulaskelmassa lapsen laskennalliset menot jaetaan vanhemmille heidän maksuvaransa perusteella. Jos vanhemmat haluavat sopia elatusavusta vuoroasumistilanteessa, elatusapulaskuri ei ole sellaisenaan soveltuva näihin tilanteisiin.
Elatusapua koskevaa sopimusta tai oikeuden päätöstä voidaan myöhemmin muuttaa, jos elatusavun määrään vaikuttavissa olosuhteissa tulee oleellisia pitkäkestoisia muutoksia. Elatusavun tarkistaminen sopimusteitse edellyttää kummankin vanhemman suostumusta tarkistukseen.
Elatusavut ja elatustuki ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee vuosittain joulukuussa kuntainfon elatusapujen ja elatustuen sekä elatusapuohjeen rahamäärien lakisääteisistä indeksitarkistuksista.
Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista.
Sopimuksella tai oikeuden päätöksellä vahvistettu elatusapu/koulutusavustus on täytäntöönpanokelpoinen. Mikäli vanhempi ei maksa hänelle vahvistettua elatusapua, alaikäisen lapsen edustaja voi hakea sitä maksettavaksi elatustukena Kelan kautta tai ulosottoteitse, jolloin elatusapu siirtyy perintään. Maksamatonta vahvistettua koulutusavustusta voi hakea perittäväksi suoraan ulosottoteitse.
LINKKEJÄ (aukeavat uuteen välilehteen klikkaamalla):
Laki lapsen elatuksesta 704/1975
Laki lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta 192/2019
Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi, oikeusministeriön julkaisu 2007:2
Vanhemman varallisuusolot -lomake
Elatusavun arviointia varten tarvittavat tiedot
Elatustukiasiat:
Elatustukiasioita hoitaa Kela
Lapsen huoltajuus, asuminen ja tapaamisoikeus
Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä ja myös muita lapselle läheisiä ihmissuhteita on vaalittava. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen tulee tukea ja edistää.
Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista ja sekä muista henkilökohtaista asioista. Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset. Huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla. Jos lapsella on useampia huoltajia, he vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset.
Erotilanteessa vanhempien tulee sopia lapsen huoltajuudesta, pääasiallisesta asuinpaikasta ja tapaamisoikeudesta toisen vanhemman kanssa. Asuessaan erillään vanhempien tulee sopia käytännöt lapsen arkipäivien, viikonloppujen, juhlapyhien ja lomien vietosta. Lapsi voi asua pääasiassa toisen vanhemman luona ja tavata sovitusti toista vanhempaa tai asua vuorotellen kummankin vanhemman luona. Myös vuorottelevassa asumisessa lapsella voi olla vain yksi osoite ja kotikunta. Vuorottelevaa asumista ei suositella alle 3-vuotiaille lapsille. Lasta koskevien ratkaisujen lähtökohtana tulee olla ensisijaisesti lapsen etu. Vanhemmat voivat tehdä lasta koskevat sopimukset lastenvalvojan vastaanotolla ja lastenvalvoja vahvistaa sopimukset, jos niiden katsotaan olevan lapsen edun mukaiset. Yhteisen vanhemmuutensa tueksi vanhemmat voivat tehdä myös keskinäisen vanhemmuussuunnitelman (linkki).
Jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, he voivat sopia myös keskinäisestä tehtävien jaosta. Jos vanhempi ei ole lapsen virallinen huoltaja, hänellä voi olla sovitusti tietojensaantioikeus lapsen asioissa. Erityistilanteissa lapsella voi olla vanhempien tai toisen vanhemman ohella oheishuoltaja. Myös oheishuoltajuuteen liittyen voidaan sopia lapsen asumisesta, tapaamisista sekä työnjaosta ja tietojensaantioikeudesta lapsen asioissa. Vaikka lapsella olisi useampi kuin kaksi huoltajaa, hän voi asua vuorotellen enintään kahdessa kodissa.
Perheen ristiriitatilanteissa ja eroon liittyvissä kysymyksissä vanhemmat voivat hakea sovitteluapua perheneuvolasta ja perheasiain neuvottelukeskuksesta. Lapsia koskevissa sopimusasioissa myös käräjäoikeudesta on mahdollista hakea asiantuntija-avusteista tuomioistuinsovittelua.
Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta, he voivat hakea päätöstä tuomioistuimelta. Tuomioistuimen päätösvallassa on myös päättää huoltajuus kokonaan muulle kuin vanhemmalle sekä lapsen tapaamisoikeus erityisen läheiseen henkilöön.
LINKKEJÄ (aukeavat uuteen välilehteen klikkaamalla):
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttumisesta 190/2019
LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU
Lapsiperheillä on mahdollisuus kunnalliseen kotipalveluun. Perheitä tukeva palvelu on tilapäistä ja sitä myönnetään perheille, joissa on alle 18-vuotias lapsi.
- raskauden loppuvaihe ja uuden perheenjäsenen tulo
- vauvaperheen väsymys/ uupumus
- äkillisen elämäntilanteen muutos esim. ero tai läheisen kuolema
- kun tarvitaan tukea ja opastusta lasten hoidossa ja kasvatuksessa
- kun tarvitaan vanhemmuuden tukemista ja jaksamista
- vanhemman menojen vuoksi (esim. lääkäri- ja terapiakäynnit)
- lapsen tai vanhemman sairastuttua
- pelkän siivouksen tms. vuoksi
- kuljetuksien vuoksi
